Outside the Networks
Aurora Olin’s and Saima Grönstrand’s struggles as female editors in the turn-of-the-20th-century Finnish press.
DOI:
https://doi.org/10.7146/journalistica.v19i1.153280Nøgleord:
Grand Duchy of Finland, editors, journalism, magazines, networks, pressResumé
In this article, we examine Aurora Olin (1855–1924) and Saima Grönstrand (1863–1932) through the lenses of journal editing, journalistic networks, and their biographies. They were among the first women journalists in the Finnish press, and their women’s journals were some of the earliest produced outside the suffragette movement by a private person. Not only did they not establish their own journals, Kodin-Ystävä (Home’s friend) and Kalevatar (Woman of Kalevala), but also took sole responsibility for the editorial work and, to a very large extent, the production of content for the journals. These women serve as excellent examples of how challenging it was to establish and publish periodicals at the turn of the 19th and 20th centuries, especially for women who had sole responsibility for finances, editing, and content creation. Both women had the education and the opportunities – nevertheless, the lack of wealth and networks made it hard to succeed.
Referencer
Collins, P. H. & Bilge, S. (2016). Intersectionality (1st ed.). Polity Press.
Häggman, K. (1994). Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 179.
Hänninen, R. (2019.) Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana. Doctoral dissertation. University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5393-7
Hänninen, R. (2017). Sitten minulta loppui raha ja paperi. Historiallinen Aikakauskirja 115(2), 19–32. https://doi.org/10.54331/haik.140387
Jensen-Eriksen, N., Mainio, A. & Hänninen, R. (2019). Suomen suurin. Helsingin Sanomat 1889–2019. Siltala.
Johannesson, E. (2001). Med det nya på väg (1858–1880). In K. E. Gustafsson, P. Rydén, E. Johannesson & B. Petersson (eds.). Den svenska pressens historia: 2, Åren då allting hände (1840–1897) Ekerlid, 232–234.
Kotioja, E. (2018). Uskallus puhua. Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina. Doctoral dissertation. University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4436-2
Leino-Kaukiainen, P. (1992). Monipuolistuva aikakauslehdistö 1880–1917. In P. Tommila (ed.). Suomen lehdistön historia 10. Aikakauslehdistön kehityslinjat. Kustannuskiila.
Leskelä-Kärki, M. (2006). Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. SKS.
Malmberg, R. (1991). Naistenlehdet ja kotien lehdet aikansa kuvastimina In P. Tommila (ed.). Suomen lehdistön historia 8. Yleisaikakauslehdet. Kustannuskiila, 191–291.
Mikkola, K. (2005). Uutuuksien pyhyys ja pahuus. In P. Laaksonen, S. Knuuttila & U. Pietilä (eds.). Kansanetiikkaa. Käsityksiä hyvästä ja pahasta. SKS.
Munck, P. (2016). Valistajista ammattimiehiksi toimittajien ammattilaistumisen pitkä tie 1771–1921. Doctoral dissertation. University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1983-4
Rytkönen, A. (1946). Päivälehden historia II. Sanoma Oy.
Salokangas, R. & Tommila, P. (1998). Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia. Edita.
Samuelsson, L. (2014). Dagny. En tidskrift för den nya dagens kvinna. In A. Nordenstam (ed.). Nya röster. Svenska kvinnotidskrifter under 150 år. Gidlund.
Sorvali, S. (2023a). Selecting and editing of readers’ letters in the late 19th-century Finnish press. Media History, 29(4), 442–457. https://doi.org/10.1080/13688804.2023.2265406
Sorvali, S. (2023b). Sapenpurkua ja sanasotia: 1800-luvun lopun suomalaislehdistön ärtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri. Doctoral Dissertation. University of Turku. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9497-7
Stenberg, L. (2014). Tidskriften Framåt. Två åsiktsriktningar möts i unika debatter. In A. Nordenstam (ed.). Nya Röster. Svenska kvinnotidskrifter under 150 år. Gidlund.
Suomen naisyhdistys. (1896). Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Suomen naisyhdistys.
Tommila, P. (1998). Suomen sanomalehdistön alkuvaiheet. In L. Landgren, P. Leino-Kaukiainen & P. Tommila (eds.). Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila.
Turunen, A. (2024). Parisian fashion or functional style? Finnish women’s magazines and the ideal dress of the modern woman of the 1920s and 1930s. In J. Kortti & H. Kurvinen (eds.). Mediated Ideologies: Nordic Views on the History of the Press and Media Cultures. Vernon Press.
Turunen, A. (2014). Naistenlehdet Suomessa 1880-luvulta 1930-luvulle. Media & viestintä, 37(2), 38–56.
Töyry, M. (2005). Varhaiset naistenlehdet ja naisten elämän ristiriidat: Neuvotteluja lukijasopimuksesta. Dissertation. University of Helsinki.
Uino, A. (1991). Autonomian ajan kuvalehdistö. In A. Uino, R. Malmberg, P. Leino-Kaukiainen, V. Kallio (eds.). Suomen lehdistön historia 8. Yleisaikakauslehdet. Kustannuskiila, 11–78.
Vares, V. (2005). Helmi Krohn 1871–1913. Naisen velvollisuusetiikka ja yksilön ratkaisu. Yliopistopaino.
Zilliacus-Tikkanen, H. (2007). Vem var redaktör för “Om konsten at rätt behaga”. In Halonen, I. K., Ruoho, I., Savolainen, T., Zilliacus-Tikkanen, H. (eds.), Välittämisen tilassa: feminististä mediatutkimusta synnyttämässä. Minerva.
Zilliacus-Tikkanen, H. (2005). När könet började skriva. Kvinnor i finländsk press 1771–1900. Finska vetenskaps-societeten.
Downloads
Publiceret
Citation/Eksport
Nummer
Sektion
Licens
Copyright (c) 2025 Satu Sorvali, Reetta Hänninen
Dette værk er under følgende licens Creative Commons Navngivelse (by).
Forfattere, der publicerer deres værker via dette tidsskrift, accepterer følgende vilkår:
- Forfattere bevarer deres ophavsret og giver tidsskriftet ret til første publicering, samtidigt med at værket er omfattet af en Creative Commons Attribution-licens, der giver andre ret til at dele værket med en anerkendelse af værkets forfatter og første publicering i nærværende tidsskrift.
- Forfattere kan indgå flere separate kontraktlige aftaler om ikke-eksklusiv distribution af tidsskriftets publicerede version af værket (f.eks. sende det til et institutionslager eller udgive det i en bog), med en anerkendelse af værkets første publicering i nærværende tidsskrift.
- Forfattere har ret til og opfordres til at publicere deres værker online (f.eks. i institutionslagre eller på deres websted) forud for og under manuskriptprocessen, da dette kan føre til produktive udvekslinger, samt tidligere og større citater fra publicerede værker (se The Effect of Open Access).
