An Artistic Community and a Workplace
How Finnish Independent Theatres Interact with Money
DOI:
https://doi.org/10.7146/nts.v30i1.106926Keywords:
Finnish independent theatre, Visio, organizational development, sustainable work, occupational wellbeing, everyday practices, artistic community, workplace, statutory funding, discretionary subsidies, multiple case study, qualitative analysis, ethnographyAbstract
The article analyzes how money interacts with the practices and organizational activities of independent theatres in Finland in the 2010s. It discusses what kind of development the interaction entails or favors in the wider context of Finnish cultural policy. We share the results of Visio (2015-16), an empirical study and development project funded by the Ministry of Education and Culture and carried out with four professional independent theatres, which originated as group theatres, but are now institutionalized and operate with discretionary state subsidies. During the development project supported by Theatre Centre Finland, the study observed aspects of organizational development and learning as well as sustainable work in the said theatres. This was done via ethnographic and multiple case study methodologies. The study defined a theatre organization as a community for artistic work and a workplace for a diverse group of theatre professionals. The cases and the ethnographies were then reflected against current Finnish cultural policy.
As descendants of the group theatre movement – arising from artistic ambition and opposition to commercialism – Finnish independent theatres have developed in different directions in their ideas of theatre, artistic visions, objectives, production models, and positioning in the field. Yet, there is a tendency to define independent theatres in opposition to theatres subsidized by law (the so-called VOS theatres), instead of laying stress on their specific artistic or operational visions or characteristics. This emphasis is present in public discussions, but also in the self-definitions of independent theatres. Money, and the economic affairs it underlines, strongly interact with the development, organizational learning, and working culture of Finnish independent theatres. Theoretically, we promote a Simmelian framework that stresses the socio-cultural dimension of money. Thus, we examine how the practices of the monetary economy are present in the practices and the development of independent theatres, and how this reflects their position within the current cultural policy and funding systems. Based on the above, the article suggests a more versatile approach to artistic independent theatres – one that emphasizes recognizing the heterogeneity of their operating models and artistic orientations, and their roles as diverse artistic communities aside from workplaces.
References
Atkinson, Paul. 2001. Handbook of Ethnography. London: Sage Publications.
Buchanan, David A. 2012. “Case Studies in Oganisational research” in Qualitative Organisational Research. Core Methods and Current Challenges. Eds. Gillian Symon and Catherine Cassell. London: Sage Publications.
Gordon, Tuula, Pirkko Hynninen, Elina Lahelma, Tuija Metso, Tarja Palmu and Tarja Tolonen. 2007. ”Koulun arkea tutkimassa. Kokemuksia kollektiivisesta etnografiasta” in Etnografia metodologiana. Eds. Sirpa Lappalainen, Pirkko Hynninen, Tarja Kankkunen, Elina Lahelma and Tarja Tolonen. Tampere: Vastapaino.
Harisalo, Risto. 2008. Organisaatioteoriat. Tampere: Tampere University Press.
Helavuori, Hanna, Maaria Kuukorento and Elina Kuusikko. 2016. Lähikuvassa freelancenäyttelijä. Tutkimusraportti 2016. Freelancenäyttelijöille suunnatun kyselyn tuloksia. Helsinki: The Finnish Actors Union, Theatre Info Finland and Theatre Centre Finland.
Huttunen, Laura. 2010. ”Tiheä kontekstointi: Haastattelu osana etnografista tutkimusta” in Haastattelun analyysi. Eds. Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander and Matti Hyvärinen. Tampere: Vastapaino.
Häti-Korkeila, Marjatta. 2010. Teatterinjohtamisen dramaturgiaa: Keskeiset tehtävät, arjen ongelmat ja rakenteelliset muutostarpeet. Doctoral dissertation in Theatre Research, The University of Helsinki.
Johnson, Jeff. 2010. The New Finnish Theatre. London: McFarland & Company.
Kallinen, Timo. 2002. ”Ryhmäteatteri ja teatterikoulutuksen kolme vaihetta” in Teatteri ja tanssi toimintakulttuurina. Eds. Pia Houni & Pentti Paavolainen. Acta Scenica 10. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 117–132.
Kanerva, Anna and Minna Ruusuvirta. 2006. Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin: Yhteenveto teatteriselvityksestä. Cupore publication 14. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.
Kangas, Anita and Esa Pirnes. 2015. “Kulttuuripoliittinen päätöksenteko, lainsäädäntö, hallinto ja rahoitus” in Taiteen ja kulttuurin kentät: Perusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö. Eds. Ilkka Heiskanen, Anita Kangas and Ritva Mitchell. Helsinki: Tietosanoma.
Kasvio, Antti. 2014. Kestävä työ ja hyvä elämä. Tallinn: Gaudeamus.
Kasvio, Antti and Timo Räikkönen. 2013. Kohti kestävää työelämää. Helsinki: Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114845/Kohti_kestavaa_tyoelamaa.pdf (17 Sept 2016).
Kekäläinen, Katri and Maria Salomaa (ed.) 2013. Kiertueella henki kulkee! TEKIJÄ-hankkeen loppujulkaisu. Tutkivan teatterityön keskus. Tampere: The Centre for Practice as Research in Theatre.
Klaíć, Dragan. 2012. Resetting the Stage: Public Theatre between the Market and Democracy. Bristol: Intellect.
Kokkonen, Tuija, Karla Loppi and Annamari Karjalainen. 2002. For free – selvitys suomalaisen teatterin vapaasta kentästä. http://www.suomenteatterit.fi/jasenpalvelut/tutkimukset-ja-julkaisut/ (15 Sept 2016).
Lammi, Minna and Johanna Mäkelä. 2013. ”Esipuhe: Kulutuksen kuvat.” In Kulutuksen kuvat. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2013. Eds. Minna Lammi, Johanna Mäkelä and Veera Mustonen. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152246/Kulutuksen_kuvat.pdf?sequence=1 (20 January 2017).
Lavaste, Saana, Saara Rautavuoma and Kati Sirén. 2015. Avoin näyttämö: Käsikirja teatterin uudistajille. Tampere: Teatteri 2.0.
Manka, Marja-Liisa. 2011. Työnilo. Helsinki: WSOYpro.
Oinaala, Anu and Vilja Ruokolainen. 2013. Vapaan kentän jäljillä: Tutkimus teatterin, tanssin, sirkuksen sekä performanssi- ja esitystaiteen vapaasta kentästä. Cupore online publication 20. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.
Oinaala, Anu and Vilja Ruokolainen. 2017. ”Esittävän taiteen vapaa kenttä osana muuttuvaa kolmatta sektoria.” Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2016, 124–139.
Ojala, Satu and Pertti Jokivuori. 2012. ”Työhyvinvointi ja organsaation talous työntekijöiden silmin” in Hyvinvointi ja organisaation menestys. Ed. Pasi Pyöriä. Helsinki: Gaudeamus, 23–40.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2011. Vapaan kentän ammattilaisryhmien toimintaedellytysten parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:14. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75477/tr14.pdf?sequence=1 (8 June 2017).
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160473/OKM_1_2018.pdf (6 June 2018).
Pekkala, Laura. 2017. Kohti oppimista ja kestävää työtä – organisaation kehittymismahdollisuudet valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisissa ammattiteattereissa. Tampere: The Centre for Practice as Research in Theatre.
Pyyhtinen, Olli. 2009. Bringing the Social Alive: Essays on Georg Simmel’s Social Theory. Doctoral thesis in Social Sciences, The University of Turku.
Pyöriä, Pasi. 2012. ”Johdanto: Hyvinvoiva henkilöstö, menestyvä organisaatio” in Hyvinvointi ja organisaation menestys. Ed. Pasi Pyöriä. Helsinki: Gaudeamus, 7–22.
Quine, Michael. 2009/1999. “Audiences for Live Theatre in Britain: The Present Situation and Some Implications.” Cultural Trends 9:34, 1–24.
https://doi.org/10.1080/09548969909365076 (9 Febr 2018).
Ruusuvirta, Minna. 2013. “Hybrid third sector organizations in Finland – Arts and cultural institutions in focus.” Nordisk Kulturpolitisk Tidskrift 16:2, 217–238.
Ruusuvirta, Minna and Pasi Saukkonen. 2015. ”Taiteen ja kulttuurin kolmas sektori” in Taiteen ja kulttuurin kentät: Perusrakenteet, hallinta, lainsäädäntö ja uudet haasteet. Eds. Ilkka Heiskanen & Anita Kangas & Ritva Mitchell. Helsinki: ArtHouse, 354–374.
Senge, Peter M. 1990. The Fifth Discipline: The Art & Practice of the Learning Organization. New York: Doubleday Business.
Simmel, Georg. 1997. Simmel on Culture: Selected Writings. Eds. David Frisby & Mike Featherstone. London: SAGE Publications.
Sitra. 2017. ”Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistustyön toisen vaiheen sidosryhmätilaisuus”. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. https://webcast.reloadmedia.fi/player/?video=S20170941500590 (6 June 2018).
Syvänen, Sirpa, Antti Kasvio, Kaija Loppela, Susanna Lundell, Sari Tappura and Kati Tikkamäki. 2012. Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä: tutkimusohjelman teoreettiset lähtökohdat, tutkimuskysymykset ja toteutus. Helsinki: Työterveyslaitos.
Syvänen, Sirpa, Kati Tikkamäki, Kaija Loppela, Sari Tappura, Antti Kasvio and Timo Toikko. 2015. Dialoginen johtaminen: avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampere: Tampere University Press.
Taiteen edistämiskeskus. 2016. “Näyttämötaiteen toiminta-avustukset yhteisöille”. http://www.taike.fi/web/nayttamotaide/apurahat-ja-avustukset (14 December 2016).
Teatterikeskus. 2013. “Teatteri liikkeessä ja lähellä – Suomalaisen teatterin kehittämisohjelma 2013”. Helsinki: Teatterikeskus ry. http://www.suomenteatterit.fi/wp-content/uploads/2013/12/Teatterin-kehitt%C3%A4misohjelma-2013-Teatterikeskus.pdf (14 Dec 2016).
Teatterikeskus. 2014. “Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen ammattiteatterikentän toimijat 2014”. https://www.tinfo.fi/documents/teatterikeskus_selvitys_vapaan_teatterikentantoimijoista_1809141230.pdf (8 June 2017).
Tikkamäki, Kati. 2006. Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen: Etnografinen löytöretki työssä oppimiseen. Doctoral thesis in Adult Education, The University of Tampere.
Tinfo. 2016. “Teatteritilastot 2015.” Helsinki: TINFO – Theatre Info Finland. https://www.tinfo.fi/documents/teatteritilastot2015_web.pdf (9 Febr 2018).
Wilmer, S. E. and Pirkko Koski. 2008. The Dynamic World of Finnish Theatre. Helsinki: Like.
Yin, Robert K. 2003. Case Study Research: Design and Methods. 3rd ed. Applied social research methods series vol. 5. Thousand Oaks: Sage Publications.
Downloads
Published
How to Cite
Issue
Section
License
The copyright belongs to the authors and Nordic Theatre Studies. Users can use, reuse and build upon the material published in the journal but only for non-commercial purposes. Users are allowed to link to the files, download the files, distribute the files on a local network (preferably by links), upload the files to local repositories if their institutions require them to do so, but not republish the files without proper agreements with the journal and the author.