From Permanent Positions to Visiting Jobs
The Changing Working Culture in Finnish Theatres
DOI:
https://doi.org/10.7146/nts.v30i1.106925Abstract
ABSTRACT
The transition to a freelance employment policy from permanent working contracts has had various repercussions on artistic practices in Finnish theatres. This article examines the changes that have taken place in the working culture of statutory funded institutional theatre since the early 1990s, focusing on the shifting roles and positions of directors, dramaturges, producers, and artistic managers. The research material consists of theatre statistics, interviews, and public discussions in the theatre field presented mainly in trade magazines and seminar minutes. Although the theatres still have a significant number of permanently employed artists, the percentage of short-term visits has steadily increased. This goes especially for directors and dramaturges, who mainly focus only on their own productions and do not participate in the long-term development of the theatres’ repertoires or artistic strategies as a whole. It is hard to create ongoing ensemble work and a spirit of a working community when a significant part of the artistic staff keeps constantly changing. In small and medium-sized theatres, the managers are now responsible for the artistic leadership without any collegial support of permanently engaged directors and dramaturges. They usually have to direct plays or undertake dramaturgical work without compensation, even if they do not have a proper education or experience in that field. In the changing economic conditions, the role of a producer has gained importance in planning and leading theatre activities and production work. This puts more emphasis on organizational, financial, and marketing issues than previously. Current priorities are now focussed on a high standard of artistic programming and the nurturing of public interest.
References
”Dramaturgin käyttöopas”. Meteli 2013:1, 32–37.
Heiskanen. Ilkka. 2000. Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa. Tilastot ja todellisuus. Helsinki: TaiLa nro 25.
Helavuori, Hanna-Leena. 1999. ”Hallittu uusjako”. Teatteri 1999:1, 6–9.
Hulkko, Pauliina. 2013. ”Ohjaajan taide. Näkemyksellisestä visiosta kuuntelevaan kokemukseen.” Meteli 2013:2, 30–33; 31.
Hytti, Jukka. 2012. ”Teatteri ja tuottajuus”, Meteli 2012:4, 31–33.
Häti-Korkeila, Marjatta. 2003. “Johtajan rekrytointi on monimutkainen yhtälö”. Teatteri 6/03.
Häti-Korkeila, Marjatta. 2010. Teatterinjohtamisen dramatugiaa. Keskeiset tehtävät, arjen ongelmat ja rakenteelliset muutostarpeet. Doctoral Dissertation. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Häti-Korkeila, Marjatta. 2004. ”From a Permanent Position to a Visiting Director. How does the director’s changed role influence work in the theatre in Finland.” Presentation at the FIRT/IFTR Conference. St.Petersburg.
Häti-Korkeila, Marjatta. 2003. “’Recruiting a Theatre Manager is the Most Difficult Task that a Theatre Has,’ Assert the Chairs of the Finnish Theatre Unions.” Presentation at the ICATS seminar. Lammi.
Jama, Marita. 1998. ”Mikä on dramaturgi” STYöläinen 1998:1, 10.
Junttila, Janne. 2000. ”Perheetön tekee teatteria nipulla porkkanoita”, Teatteri 2000:3, 9–11.
Kanto, Anneli. 2000. ”Johtaja ei ole Godot”, Teatteri 2000:4, 4–9.
Kilpi, Maria. 2014. ”Dramaturgin taide”, Teatteri&Tanssi 2014:3, 28–33.
Klintrup-Elomaa, Anna-Maria and Janne Saarakkala. 2011. ”Monimuotoinen kenttä, läpinäkyvät kriteerit. Teatteriohjaajien ehdotuksia laadunvalvonnan kehittämiseksi suomalaisella teatterikentällä” Meteli 2011:3, 12–13.
Koho, Timo. 1991. Teatteriarkkitehtuurin merkitysarvot. Teatterirakentamisen suhde yhteiskunnan arvomaailmaan kaupungistuvassa Suomessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja.
Korhonen, Kaisa and Ragni Grönblom. 2001. ”Ylös yhteisöt. Teatteri on enemmän kuin osiensa summa.” Teatteri 2001:8, 4–9.
Korhonen, Kaisa. 2005. ”Suuresta syleilystä ja järjen puutteesta.” Meteli 2005:1, 4–7.
Korhonen, Kaisa. 2001. Pätkätyön kehitys Suomessa. Teatteri 8/01. Helsinki.
Korhonen, Kaisa. 2001. ”Teatteri tarvitsee nuoria säilyäkseen elävänä”. Meteli 2001:4. 10–13.
Koski, Pirkko and Pirjo Vaittinen. 1998. “The Theatre System of Finland” in Theatre Worlds in Motion. Structures, Politics and Developments in the Countries of Western Europe. Eds. H. Van Maanen and S.E. Wilmer. Amsterdam, The Netherlands: Editions Rodopi B.V.
Krogerus, Anna and Saveljeff, Anne. 2007. ”Suomalaisen teatterin tulevaisuuden näkyjä -sarjan 4. osa. Mikä on ohjaajataiteen ydin?” Meteli 2007:1.
”Kunnat kurjistavat teattereitaan” Meteli 2008:4, 10-11.
Lavaste, Aila. 2003. Interview with Marjatta Häti-Korkeila.
Lavaste, Saana, Saara Rautavuoma and Kati Sirén. 2015. Avoin näyttämö. Käsikirja teatterin uudistajille. Teatteri 2.0.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/teatteri2.0.ota.fi/Julkaisu/avoin_nayttamo_teatteri_2.0_sivuittain_pieni.pdf (13 Febr 2018)
Lavaste, Saana. 2009. ”Prekaari haaste” Meteli 2009:5, 6–9.
”Liikkuva työvoima lisääntynyt teattereissa” STYöläinen 1997:3, 25.
Lindeman, Lasse. Email to Marjatta Häti-Korkeila 21 March 2017 and 22 March 2017.
Lyth, Ragnar. 2003. http://teme.kaapeli.fi/kauppamatkustaja.htm (14 Apr 2008)
Mattson, Erika. 2014. ”Itsensätyöllistäjät, tutkittu juttu”. Meteli 2014:4, 24–25.
Memo of the seminar with the boards of the unions of theatre managers and directors, 2002, Helsinki.
Memo of the seminar with the boards of the unions of theatre managers and directors, 15 Nov 1999, Helsinki.
Minutes of the board meeting of the Finnish theatre directors’ union, May 1984, Helsinki.
Moring, Kirsikka. 2012. ”Ohjaaja ylhäällä vai rinnalla?” Teatteri & Tanssi 2012:4, 10–15.
Mäkelä, Heikki. 2003. Interview with Marjatta Häti-Korkeila.
Nevala, Maria-Liisa. 2003. Interview with Marjatta Häti-Korkeila.
Paunu, Olli. 1987. ”Nestori Lehtosen huuto: jostain on saatava hyviä näyttelijöitä!” Teatteriväli 1987:2, 18–20.
Pesonen, Pia. 1993. ”Työllisyys. Pysähtyneisyyden aika kiinnityksissä.” Teatteri 1993:3, 13–15.
Pesonen, Pia, 1997. ”Kiinnitysbaletti pyörii”. Teatteri 1997:3, 12–13.
Rasila, Satu. 2003. ”Dramaturgin kuolinsyyt”, Teatteri 2003:5, 6–8.
Report from the first meeting of the “shadow board” of the directors’ union, 27 May 2000. Helsinki.
Roiha, Mikko. 2004. Interview with Marjatta Häti-Korkeila.
Ruuskanen, Annukka. 1993. ”Saneeraus” Teatteri 1993:2, 16–19.
Sandqvist, Ville. 2003. Interview with Marjatta Häti-Korkeila.
Sennett, Richard. 2002. Työn uusi järjestys. Miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Jyväskylä: Gummerrus. Translated by Eine Kivinen and David Kivinen. (The Corrosion of Character, originally published 1998)
Sennett, Richard. The Culture of New Capitalism, 2006, New Haven & London: Yale University press.
Sirén, Kati and Saara Rautavuoma. 2017. Avoin näyttämö. Kohti joustavampia rakenteita. Teatteri 2.0.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/teatteri2.0.ota.fi/Julkaisu/teatteri2.0_avoin-nayttamo_lowres-sivuittain.pdf (13 Febr 2018)
Suomen Teatteriohjaajien Liitto. https://www.teme.fi/fi/stod/ (14 Apr 2008)
TINFO Theatre Statistics, https://www.tinfo.fi/fi/teatteritilastot (13 Febr 2018)
Söder, Raimo. 1992. “Jyväskylän raastuvanoikeus: Ohjaajien irtisanomiset laittomia.” STYöläinen 1/92.
Vesala,Olli. 1989. “Teatterin työtavat tarkastelussa.” STYöläinen 3/89.
Vesala, Olli. 1990. “Vieras ohjaaja tulee taloon.” STYöläinen 1/90.
Vesala, Olli. 1991. “Ohjaajaliitto avaa keskustelua: Vakituinen vai määräaikainen työsuhde – ja millä ehdoilla.” STYöläinen 1/91.
Wilmer, S.E. 1998. “Highlights of the Chapters. Decentralisation and Cultural Democracy.” in Theatre Worlds in Motion. Structures, Politics and Developments in the Countries of Western Europe. Eds. H. van Maanen and S.E. Wilmer. Amsterdam, The Netherlands: Editions Rodopi B.V.
Vuori, Suna. 1997. ”Tuottaja tulee, oletko valmis?” Teatteri 1997:7, 4–6.
Downloads
Published
How to Cite
Issue
Section
License
The copyright belongs to the authors and Nordic Theatre Studies. Users can use, reuse and build upon the material published in the journal but only for non-commercial purposes. Users are allowed to link to the files, download the files, distribute the files on a local network (preferably by links), upload the files to local repositories if their institutions require them to do so, but not republish the files without proper agreements with the journal and the author.
